Nakkikastike (L),keitetyt perunat (L,G)
Lohirisotto (L,G)
Merimiespata (L,G)
Liha-kaalilaatikko (L,G),omena-kanelikiisseli (L,G)
Jauhelihapihvit (L,G),ruskeakastike (L),muusi (L,G)
Tänään on 24.10 - torstai 07:48

Lausunto ulosottokaaren muuttamisesta

10.11.2017

Asia: HE 150/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren muuttamisesta

 

Työttömien Keskusjärjestö kiittää mahdollisuudesta lausua ulosottoon liittyvien kannustinloukkujen purkamisesta. Hallitus on käynnistänyt erittäin tärkeän uudistuksen. Ulosoton piirissä todettiin olevan yli 40 000 työtöntä. Jos halutaan nostaa työllisyysastetta pohjoismaiselle tasolle, tämän ryhmän kannustinongelmiin tulee puuttua. On muutoinkin kansalaisten etu, että ulosottoon menevien velkojen määrää pyritään hillitsemään ja vähentämään, koska kokonaisuudessaan kohtuuttomaksi kasvaneet ulosottovelat vähentävät kansanlaisten ostovoimaa ja työnteon kannustavuutta.

HE 150 ehdotetaan seuraavaa:

”Esityksessä ehdotetaan ulosottokaaren muuttamista ulosottoon liittyvien työllistymisen kannustinloukkujen purkamiseksi. Vähintään vuoden ajan työttömyysetuutta saaneet ulosottovelalliset olisivat oikeutettuja enintään kuuden kuukauden pituiseen lykkäykseen palkan ulosmittauksesta, jos he ovat tulorajaulosmittauksen piirissä. Muiden velallisten osalta ulosottomies voisi myöntää lykkäystä enintään neljäksi kuukaudeksi.” ”Lykkäys kestäisi puolet työsuhteen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Tämä tarkoittaa, että lykkäyksen enimmäiskesto pitenisi kahdella kuukaudella nykyisestä.”

”Esityksessä ehdotetaan myös, että luonnollisen henkilön säännönmukaisesta elinkeinotulosta voitaisiin jättää ulosmittaamatta pääsäännön mukaista viittä kuudesosaa suurempi määrä sen perusteella, että velallinen ryhtyy elinkeinon-harjoittajaksi pitkän työttömyyden jälkeen.”

Työttömien Keskusjärjestö pitää esitystä kannatettavana. Ulosottovelan ulosmittaaminen vasta 6 kuukauden jälkeen voi kannustaa hakemaan pitkäaikaisempaa työtä.

Lakiesitys vaikuttaa osin keskeneräiseltä. Mitä tapahtuu, jos määräaikainen 12 kuukauden työsuhde keskeytyykin koeajalla? Joutuuko työsuhteensa keskeyttänyt henkilö maksamaan tuloistaan jälkikäteen ulosottoon osan kertyneistä tuloistaan, kun työtä on kestänyt esimerkiksi 4 kuukautta? Lisäksi perusteluissa annettiin paisuteltu kuva mahdollisista menetetyistä tuloista, jos ulosoton suojaosuus nousee 900 euroon. Esityksen mukaan näin ”17 000 velallista jäisi kokonaan ulosoton ulkopuolelle”. Olisikohan asia todella näin?

Esitys on sellaisenaan riittämätön, ja on nyt tärkeää, että työtä jatketaan laajemmassa asiantuntijakokoonpanossa, jotta voidaan toteuttaa laajempia uudistuksia. Velallisten ja työttömien ääntä on tärkeä myös kuulla tässä yhteydessä.

Työttömien Keskusjärjestö esittää, että:

1. Ulosoton suojaosa korotetaan 900 euroon ja luodaan porrastettu aina työhön kannustava malli. Nykyinen esitys laski varsin suppealla tavalla, miten suojaosan nostaminen vaikuttaa. Tarvitaan monipuolisempi tarkastelu, jossa kaikki ulosoton kannustavuuselementit otetaan huomioon. Periaatteina tulee olla, että aina kannattaa tehdä työtä ja velka saadaan asiallisen suuruisena perittyä takaisin. Lisäksi on huomioitava, että ulosoton suojaosa on jäänyt alle työmarkkinatuen tason, vaikka se on aiemmin ollut korkeampi. Miksi näin?

2. Uudistukselle on varattava riittävästi rahaa, koska porrastetun korotetun suojaosan rakentaminen lyhyellä aikavälillä lisää suoria kustannuksia. Kuitenkin kokonaiskustannusarvioissa pitää huomioida, että ulosottojärjestelmän ylläpitäminen on erittäin kallis, vaikka se synnyttää myös verotuloja. Kaksi kolmasosaa oikeus-päätöksistä liittyy velkomiseen. Ulosoton viranomaisten palkat (lakimiehet, pankkien ja ulosottoviranomaisten toimihenkilöt, velkaneuvojat, sosiaaliviranomaiset jne.) ovat suhteellisen suuret, ja esimerkiksi monien työttömien velat koostuvat suhteellisen pienistä laskuista kuten puhelin-, sähkölaskut, vuokrarästit jne. joita nämä asiantuntijat selvittävät.

Kun ihmiset pääsevät töihin ulosottovelasta huolimatta, syntyy se kansantaloudellinen hyöty, että työttömän töihin pääsy kasvattaa verotuloja. Lisäksi he vapautuvat osittain maksuihin liittyvistä huolista, ja sillä saattaa olla muita sosiaalisia ja terveydellisiä hyötyjä. Näitäkin hyötyjä tulee tulevissa selvityksissä huomioida ja tasapainottaa mahdollisten suorien lisäkustannusten arvioinnissa.

3. Ulosoton velasta täytyy ensin lyhentää pääoma ja sitten vasta korko. Nyt lyhennetään ensin korkoja ja sitten vasta pääomaa. Osan ulosotossa olevien tulot ovat niin pienet, ettei se riitä pääoman lyhentämiseen, ja siten velka jää roikkumaan. On kohtuuton ajatus, että viivästyneistä maksuista rakennetaan poikkeuksellisen kannattavaa yritystoimintaa, koska tämä yritystoiminta ei tuota yhteiskunnalle merkittävää hyötyä. Ulosotto- ja laajemmin velkomisjärjestelmien funktiona on haitallisen ilmiön estäminen ja korjaaminen. Tarkoituksenmukaista on, että rahaliikenne toimii, ja velat maksetaan ajallaan ja jos velkaa ei saa maksettua, niin mahdollisimman nopeasti puututaan tilanteeseen, etteivät ongelmat kertaannu.

4. Velkajärjestelyyn pääsemisen kynnystä tulee madaltaa. Kaikkien kuntien sosiaalitoimessa ei ole esimerkiksi velkaneuvonnan asiantuntemusta tarjolla. Jotta yhä useampi hakija osaa hakeutua velkajärjestelyn piiriin, voitaisiin esimerkiksi lakisäädöksellä vaikuttaa siten, että laskuihin tulee aina laittaa velkaneuvonnan valtakunnallinen puhelinnumero, jonne voi soittaa ja saada apua, jos ei pysty maksamaan laskujaan ajallaan.

5. Viivästyskorot ovat liian korkeita. Viivästyskorko ei ole suhteessa lainan korkoihin. Lain mukainen viivästyskorko on 7,0 % EKP:n koron päälle. Jos ihmisille tulee esim. äkillisiä terveys- tai muita ongelmia, ja laskut jäävät hoitumatta, tästä voi syntyä pysyviä velkakierteitä.

6. Pikavippilainaehtoja tulee kiristää. Edelleen pikavipit ovat ongelmana, vaikka korkoja on kiristetty. Nyt erilaisten maksujen seurauksena pikavippien todelliset kustannukset voivat nousta kohtuuttomiksi suhteessa velan määrään.

7. Ennaltaehkäiseviin toimiin täytyy panostaa nykyistä enemmän. Viimesijainen perusturva on liian matala. Yllättävät kustannukset saattavat houkutella työttömiä ottamaan pikalainaa, jonka maksuun ei ole riittävää varmuutta. Työmarkkinatuen korottaminen auttaisi tähän ongelmaan.

8. Ulosottovelan kestoa täytyy lyhentää 15 vuodesta esimerkiksi 10 vuoteen.

9. Uuden alun periaate tulee ottaa käyttöön ja muokata lainoista henkilökohtaisia. Jos velkoja ei voi maksaa, niiden täytyy antaa vanhentua. On täysin kohtuutonta, että vielä näinäkin aikoina 90-luvun laman velat ovat joidenkin suomalaisten maksettavana.

10. Miten huomioidaan tilanteet, jossa ulosottovelallinen on rikoksen uhri, ja joutunut siitä syystä velalliseksi?

Työttömien Keskusjärjestö ihmettelee, miksei kansanedustajien toimenpidealoitteen ”ylivelkaantuneiden auttamiseksi ja velka-armahduslain säätämiseksi” kaikkia ehdotuksia ole huomioitu ulosottoselvityksessä.

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,

Jukka Haapakoski Toiminnanjohtaja +358 50 577 2580 jukka.haapakoski@tvy.fi

Twitter: jugetstu

Kutsu Mikkelin teatterille la 17.8. klo 15.00
Ilmaisutaidon ryhmä Kipinä ja Mikkelin tyttöteatteri Ohjelmistossa 17.08.2019 klo 15.00... lue lisää
Poikkeukset aukioloon
Poikkeukset aukioloaikoihin: Ruokala suljettu: 28.6-28.7. Lahjoitusruokaa jaetaan... lue lisää
Työttömät odottavat hallitukselta nopeita ja selkeitä toimia työllisyyspolitiikassa
Työttömät odottavat hallitukselta nopeita ja selkeitä toimia työllisyyspolitiikassa... lue lisää
Kohtaamispaikan teatteriryhmä
Ilmaisutaidon ryhmä Kipinä on Mikkelin työttömien yksi harrastusryhmistä. Se on avoin... lue lisää
Oikeus työhön ihmisarvoa kunnioittaen
Työttömien Keskusjärjestö piti 16-17.4 vuosikokoustaan Jyväskylässä. Kansanedustaja Lauri... lue lisää
Riittävät palvelut työttömille
Tulevan hallituksen turvattava riittävät työllisyysmäärärahat ja palvelut työttömille... lue lisää
Työttömien terveyspalvelut
Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa – työkykyohjelma käyttöön Lähes joka kolmas... lue lisää
Työllisyysohjelma 2019-2023
  Työttömien Keskusjärjestö: Kansalaisten oikeus työhön turvattava työtakuulla... lue lisää
Asikasmaksulaki
Työttömien keskusjärjestön hallitus vaatii niin sanotun välimaksukaton säilyttämistä... lue lisää
Työttömien työkykyohjelma
Työttömien pirstaleiset palvelut yhtenäistettävä sujuvaksi poluksi Työttömien... lue lisää
Työttömien terveystarkastastuksilla ennalta ehkäisevä vaikutus
KUNNAN  lainmukaisiin tehtäviin kuuluu järjestää työttömille maksuton terveystarkastus. Oikeus... lue lisää
Irtisanomisen helpottaminen
  Työttömien Keskusjärjestö ry: Pitkäaikaistyöttömät eivät hyödy suunnitellusta pienten... lue lisää
Lausunto asikasmaksulakiin
Työttömien Keskusjärjestöltä lausunto asiakasmaksulakiin  Työttömien Keskusjärjestö on... lue lisää
Kannanotto
Työttömät eivät vaikene – he haluavat olla oman elämänsä asiantuntijoita!   Mikkelin... lue lisää
Poukkoileva työllisyys- ja sosiaalipolitiikka syö työttömän voimavaroja
  Työttömien Keskusjärjestö vaatii hallitukselta toimia ikääntyneiden työttömien syrjinnän... lue lisää
Mielipide
Hallitus puskee työvoimapalvelujen yksityistämistä ja uutta aktiivimallia Mikkelin... lue lisää
Maakunta ja työttömät
  Kannanotto/tiedote 26.4.2018 Työttömien Keskusjärjestö kannustaa työttömiä... lue lisää
TVY:n vuosikokous valinnat ja julkilausuma
Työllisyyspolitiikkaan aktiivisuutta – työttömien aktiivimallit romukoppaan Työttömien... lue lisää
Maakuntauudistus ja järjestöt
Kannanotto/tiedote 26.4.2018 Työttömien Keskusjärjestö kannustaa työttömiä ehdokkaiksi... lue lisää
Aktiivimalli 2018 mielenilmaus 2.2.
Tiedoksi mielenilmauksesta aktiivimallia vastaan. SAK järjestää alueeltamme maksuttomia... lue lisää
Lounas hinnasto 2018
Lounas hinnasto 2.1.2018 alkaen   Varsinaiset jäsenet - 3,50€ Kannatus jäsenet - 4,50€... lue lisää
Suomi 100v. ja yhdistys 25v.
SUOMI 100 JA YHDISTYS 25 - MIKKELIN TYÖTTÖMILLÄ YHTEISJUHLA 5. JOULUKUUTA... lue lisää
Lausunto ulosottokaaren muuttamisesta
Asia: HE 150/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren muuttamisesta... lue lisää
Aktiivimalli ja palkkatuki
Lausunto 2018 talousarvioon. Työttömien Keskusjärjestön mielestä: •Työttömyysturvan... lue lisää
10 000 työpaikkaa
TIEDOTE: Työttömien Keskusjärjestö: 150 miljoonalla eurolla työllistää yli 10 000... lue lisää
Mikkelin Työttömät ry

Mikkelin Työttömät ry © Copyright 2010-2019

Web-nikkarointi: Verkkoverstas