Lisäbudjetin tarve

Tiistai 14.2.2012 klo 9:33 - TVY r.y

Valtion tämän vuoden budjettiin varatut työllisyysmäärärahat uhkaavat loppua jo maaliskuussa
osassa ELY-alueita.
”Hallitusohjelman mukaan kolmannen sektorin toimintaedellytykset turvataan, jotta voidaan
parantaa kaikkein vaikeimmin työllistyvien pysyvää työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja
parantaa heidän elämänhallintaa”.
Kokomaassa palkkatukimäärärahat ovat pienentyneet 18 %, mutta kun otetaan huomioon
työmarkkinatuen perusosassa tapahtuneet tasokorotukset, vähennys on reaalisesti jopa 30 %.
Eduskunnan poliittinen tahotila osoittaa, että ainakin työttömien yhdistysten
toiminataedellytykset haluttiin turvata, kuten Eduskunnan ylimääräinen joululahjaraha, 1
miljoonaa euroa työllisyysmäärärahoihin osittaa. Se ei kuitenkaan riitä kuin pieneen osaan
aukkokohtia.
Siksi tarvitaan jälleen lisäbudjettia, - kuten aiempinakin vuosina - jotta turvataan työllistämisen
taso vakaana koko vuoden.
Koko Manner- Suomessa toimivat kolmannen sektorin työllistäjäorganisaatiot ovat
huolestuneita erityisesti työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevien asemasta. Hallitus on
ilahduttavasti kiinnittänyt huomiota nuorten syrjäytymiseen, mutta sen torjumiseen osoitetut
lisäresurssit eivät korvaa vajetta työllistämismäärärahoissa. Kuntakokeilun tälle vuodelle
antamat 5 miljoonaa euroa kohdistuvat vain muutamaan paikkauntaan ja eivät näin
edelleenkään kata vajetta. Pitkäaikaistyöttömien osuus on edelleen korkea monilla alueilla, ja
mikäli uusia palkkatukipäätöksiä ei kevään jälkeen voida tehdä, pitkäaikaistyöttömien määrä
uhkaa nousta useilla tuhansilla ja aktivointiaste alenee kauas tavoitteesta.
Kolmannen sektorin toimijat ovat vastanneet suurelta osin usean ELY- alueen vaikeasti
työllistyvien työllistämisestä. TEM:n linjausten mukaan palkkatukityöllistämistä painotetaan
aiempaa enemmän yksityisiin yrityksiin, mikä on sinänsä kannatettavaa, mutta sitä ei pitäisi
tehdä heikoimmassa asemassa olevien kustannuksella. Työllistämisen vaikuttavuutta, jonka
puutteesta kolmatta sektoria on syytetty, ei voida mitata vain pysyvien työpaikkojen
syntymisenä. Työttömyyden katkaisu, sen myötä vaikutukset köyhyyden ja syrjäytymisen
ehkäisyyn ja hyvinvointiin sekä lisääntyneet valmiudet työllistyä, ovat arvokkaita tuloksia eikä
niitä pidä väheksyä. Yritysten rohkaiseminen työllistämiseen ei saa olla vaihtoehto kolmannen
sektorin tukemiselle.
Tarvitaan yhteistyötä, jossa kolmas sektorin ja muut välityömarkkinoilla toimivat tarjoavat
matalan kynnyksen työpaikkoja ja avaavat ovia työelämään. Joissakin tapauksissa on
tunnustettava, että työllistyminen tuetusti on ainoa mahdollisuus.
Hallitusohjelman mukaan kolmannen sektorin toimintaedellytykset turvataan.
Työllisyysmäärärahojen leikkausten ohella kolmatta sektoria ovat kohdanneet muutkin uhkat:
verottajan tiukentuneet linjaukset, kilpailulainsäädännön soveltaminen sekä EU:n
valtiontukisäännökset (de minimis). Yleishyödyllisiä yhteisöjä on ryhdytty ohjaamaan kohti
markkinaehtoista elinkeinonharjoittamista, jolloin alkuperäiset tavoitteet heikossa asemassa
olevien tukemisesta ovat vaarassa joutua syrjään. On tärkeää, että yhteiskunnalliset päättäjät
seuraavat tarkoin, miten uusi lainsäädäntö ja säännösten soveltaminen vaikuttaa käytännössä
yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan,
Edellä olevan perusteella Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö- TVY ry esittää,
että
Työministeriön nopealla aikajänteellä selvittää jokaisen ELY- alueen lisäbudjetti tarpeen
työllisyysmäärärahojen riittävän tason turvaamiseksi koko vuodelle 2012.
- de minimis-säännöstön soveltamista työllistämistoimintaa harjoittavien kolmannen sektorin
yhteisöjen osalta tarkistetaan
- yleishyödyllisten kolmannen sektorin yhteisöjen verotuskohtelu otetaan poliittisen
päätöksenteon agendalle. Nykyisessä tilanteessa TE-toimistojen tulee toimia tarvittaessa
verottajan kannanotoista poikkeavasti yleishyödyllisyyttä arvioidessaan
-kaikkinensa työllisyydenhoidon budjettikehykset on saatava vakautetuiksi tasolle, joka
mahdollistaa hallitusohjelman toteutumisen.

Hallituksen lupaukset

Torstai 25.8.2011 - Heikki Pyrhönen

Työllisyyden hoidon piti olla uuden hallituksen tärkein tehtävä

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry haluaa painottaa, että eduskunnan alkavissa budjettineuvotteluissa on pidettäväkiinni hallitusohjelmassa sovituista lisäpanostuksista työllisyyden hoitoon ja erityisesti suunnitelmista pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi.

Meille lupailtiin työllisyyspainotteista hallitusta, jonka ohjelman piti kerrankin sisältää työllisyyden hoitoon sen suuruisen määrärahan,ettei lisäbudjettia ainakaan heti alku vuodesta tarvita.

Todellisuus näyttää kuitenkin valkenevan aivan toisenlaisena. Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 2012 yksityisen sektorin(johon myös edustamamme kolmas sektori toimijoineen lukeutuu) palkkatukimäärärahoja on esitetty leikattavaksi huikealla 60 milj. eurollaverrattuna vuoden 2011 vastaavaan esitykseen.

Jos tämä esitys päästetään läpi, niin linjattujen työllisyystoimien lisäksi on varauduttava myös merkittäviin lisäpanostuksiin,

sillä tilastot näyttävät jo nyt toteen, että työttömyyden taittuminen on hidastunut.

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin sekä työttömyyden alentaminen 5 prosenttiin, joten hämmästelemme, millä resursseilla nämä asetetut tavoitteet on tarkoitus saavuttaa?

Huomioiden, että te-toimistoissa oli heinäkuun lopussa yhteensä 266 400 työtöntä työnhakijaa, joista alle 25-vuotiaita työttömiä 37 500,pitkäaikaistyöttömiä 58 400 ja lomautettuja noin 17 000 henkilöä ja heidän lisäksi vielä 93 500 henkilöä erilaisissa työmarkkina- tai muissa työllistämisen toimenpiteissä (tukityö, työharjoittelu/valmennus, kuntouttava työtoiminta ja työvoimakoulutus), tuntuu lohduttomalta,että myös te-toimistojen määrärahaa on esitetty leikattavaksi huomattavilla summilla.

Näinkö ”tärkeää” työllisyyden hoito todellisuudessa onkin?